keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Hökätin pölkätin pillerin pöllerin...

Huomenta!

Lääkäri antoi nyrkin kokoisen tabletin, joka oli vaikea niellä. Onneksi söin lapsena potut kokonaisena, joten pillerikin vierähti mukavasti ruokatorvesta alas. Ameebahan ei tietysti pilleristä tykännyt ja katkesi se kamelin selkä ameebaltakin. Oikeasti oon joutunut nyt syömään semmoisen annoksen pillereitä, että oksat pois. Ymmärtää paremmin vanhuksia ja sairaita, jotka aamuin illoin joutuvat vetämään lääkkeitä. Tänä aamuna otin seitsemän pilleriä. Paratabs kipuun, metrodinazole ja cifrani parasiittia varten, plus se iso köntti, sitten kaksi pantoprazolia, toinen verenpainetautiin, toinen parasiittia varten. Minä oon aina luullut että pantopratsoli on närästyslääke, mutta täällä se taitaa olla jokin yleinen hotupulveri. Pääasia että lääkkeet toimii. Hieman on mahakipua vielä, ja päätin siksi pitää vielä vapaapäivän (ohjelmassa kun ei olisi muuta ollut kuin kaksi tuntia sterilointia). Minähän en tuota ihmeellistä toimenpidettä, jossa miehistä tehdään taas poikia, ole vielä päässyt todistamaan. Miika oli eilen observoimassa tohtori Sykerön toimenpiteitä ja ei siinä vissiin sitten mitään erikoista ole. Kassit pöydälle ja piuhat poikki. Onhan niitä kasseja leikelty ennenkin.

Tämmöinenkin kaunokainen yritti hypätä naamalle...

Kukoista piti kirjoittamani, että täällä Damaulissa on kyllä pirullisia kukkoja! Kathmandussa kun kukot kunnioittivat yökukkujaa kiekumalla vain aamuisin, silloin kuuden aikaan niin kuin kukon kuuluu, niin täällä Damaulissa kukot kiekuvat yötäpäivää. Toissa yönä herätessäni vatsavaivoihin, sain kuulla oikein kunnon konsertin, kun kolme kukkoa, yksi kadulla, toinen katolla, ja kolmas parvekkeella kiekui semmoista serenaadia että siinä olisi itse Rölli Riitasointukin jäänyt toiseksi. Mieleeni tuli Mokoman kappale - Punainen Kukko. Kathmandussa kukkoja pahempi riesa olivat kulkukoirat jotka haukkuivat yömyöhään. Juuri kun olin varma, ettei mikään voisi enää loukata pahemmin kuuloaistiani, niin koira liittyi tähän konserttiin. Hajosin. Vaivuin syvälle peiton alle ja haaveilin omistavani pumppuhaulikon jolla voisin teloittaa nuo kiekuvat demonit.

Mutta jospa tästä selvitään. :)

7 kommenttia:

  1. No voi hyvänen aika! Kaikista eniten olen toivonut,että pysyisit terveenä. Silloin olet vahva ja jaksat,mutta että sisäloistartunta.Mikähän olio lienee,vihaan sitä joka tapauksessa.Toivottavasti lääkkeet tekevät siitä lopun kertakaikkiaan!Nyt et enää sooloile vaan noudatat ohjeita
    määrää äippä!

    VastaaPoista
  2. Ameeba se oli. Terveenä taas.. AB-kuuri pitää vielä syödä loppuun..

    VastaaPoista
  3. Kerro ameeballe terkkuja. Annoitko sille nimeä? Jos annoit, niin minkä? Otamme osaa ameeban menetyksestä. Tapsa käski sanoa, että se on siivonnu.

    Voimia! T. Tapsa ja Sanna

    VastaaPoista
  4. Helpottaa kuulla! Täällä kohta puoli sukua lukee blogejasi ja elää mukana.Kommentoikaa te, jotka luette, saa Antti samalla terkkuja teiltä!

    VastaaPoista
  5. Demonikukkoja ja suolistoloisia, mitä seuraavaksi? Jäämme odottamaan.. terveisiä ja jaksamista sinne, t:lauri&heidi

    VastaaPoista
  6. Hei hyvijä juttuja ja melkoisia sattumuksia. Jatkahan kirjoittelua ja koittakaa tulla yhtenä kappaleena takasi.

    VastaaPoista
  7. joko oot kiivenny Mount"everstille"
    jos siellä olis vaikka lunta.
    pohjoissuomeen luvattiin jo tulevalla viikolla ensilumet.
    pääsee touhotin kiskomaan "emäntäänsä" pulkassa.
    pirä ittes miehenä.
    iskä

    VastaaPoista

Kommentointi avattu! laita kommentteja ja kuulumisia, mitä asiaa vaan on. Olitpa sitten opettajani, oppilaani, isäni, äitini tai kaveri tai vihollinen... Kommentoi!