Namaste! Täällä sitä ollaan Kulttuurishokin kourissa! Vuorokausi on taas tullut valvottua, ei vaan pysty nukkumaan. Onneksi tänään saadaan nukkua vaikka iltaan saakka, kun saatiin asiat Kathmandussa hoidettua. Kello on siis nyt täällä 04:00 aamulla. Suomessa kello on 01:30, eli minun normaali nukkumaanmenoaika kotona. Aloitetaan aamusta. Heräsin tasan kello 6:00 painajaiseen. Taitaa olla malarialääkkeen sivuvaikutuksia. Kesti oikeasti kauan tajuta missä olen. Etsin Heidiä viereltäni ja mietin, että mitähän se Touho hommaa. Touho on siis meidän koiranpentu. :) Onneksi ei tarvinnut kokea samanlaista Pavos Nocturnaa kuin Miika koki yöllä... Korvatulpat oli ironneet ja olin unissani vetänyt pitkätkalsarit jalkaan. Hei elämää! :D Kävelin yläkertaan tupakille. Kaikki muut nukkuivat vielä. Aamulla oli todella hienoa olla ulkona, kun oli valoisaa, rauhallista, ei vielä paljon liikennettä ja meteliä, sateen jälkeen ilma oli raikkaampi (huono silti) ja näkymä vuorille oli upea. Siinä hetkessä vasta todella tajusin, että nyt olen Nepalissa. Enää ei ole tarvinnut siihen kysymykseen palata.
Esther pitää meistä hyvää huolta. Mamma oli keittänyt puuroa ja syöttikin sitä minulle kaksi isoa lautasellista, sokerin ja kornmilkin (maissimaito?) kera. Siinä lueskelin päivän lehden vähän pöllähtäneenä ja söin kiltisti puuroni. Ihan hyvää se oli. Oikeesti! Miika heräili sovittuun aikaan kahdeksalta, itse en enää aamulla unta saanut. Kävin siinä sitten netissä, kun virrat olivat palanneet yön jälkeen. Estherin kanssa puhuttiin päivän kuumista aiheista, korruptiosta, köyhyydestä, lapsiprostituutiosta ynnä muista ongelmista. Lyhyesti, täällä eletää keskiajalla, mutta moderninmaailman ongelmien kanssa.
Omat tunteet ovat vaihdelleet päivän aikana paljon. Järkytyksestä shokkiin, shokista järkytykseen. jne. Tiesin tietysti etukäteen nämä asiat, täällä on köyhyys, saasteet, ihmisiä, erilainen ilmasto, erilainen maa, kieli ja kulttuuri. Mutta nyt se asia vasta realisoitui minulle. Todellisuus iski vasten kasvoja kuin kolmen tonnin gorilla. Itseäni ärsyttää suunnattomasti tuo liikenteen kaottisuus, meteli ja saasteet. Mutta kuten mentorini Tapsa ja Lisu sanoivat, kaikkeen tottuu. Illalla oli jo parempi.
Päivällä oli kaikenlaista, tutkittiin kaupunkia, ajeltiin busseilla ja takseilla. Autot ei muuten pidä valoja ja turvavyön käyttö on kiellettyä. Sanotaan, että jos voi ajaa Nepalissa, voi ajaa kaikkialla. Sanoisin itse, että jos nämä Nepalin hurjapäät lähtisivät Helsinkiin, niin ruumiita tulisi. Ei liikennesääntöjä, vain päätöntä rallia... Se liikenteestä.
Syötiin hyvin, paikallista ruokaa ja hengailtiin muiden finskien kanssa. Kivaa sakkia, vaikka etelästä ovatkin. Terkkuja sinne Putte ja kumppanit! Kauppiaita piisaa. Huumeita. tarjotiin jo. Varkaita, kerjäläisiä, homoja... eli ihmisiä. En sopeudun hyvin tänne. pirullinen meininki. Miika kirjoittaa omassa blogissaan enemmän kulununeesta päivästä. Ostin puhelimen ja nepalilaisen liittymän. Joitakin kokemuksia kerron vielä myöhemmin, (kerjäläislapset ja mafia).
Tässä nyt tällä erää. Miikan Blogiin pääset tästä http://miikaseikkailee.blogspot.com
Heippa!
PS. KOMMENTOINTI -on- AVATTU!!! eli voi kommentoida nimimerkillä, tai ilman ja kommentointi on erittäinkin suotavaa ja toivottua.
Tuntuu että monella on näistä vaihdoista semmonen käsitys että se on niinku lomalle lähtis, varmaan kannattee seuraaville Diakkilaisille kv-vaihtoon lähtijöille säilyttää tämä blogi sitte, saattaapi olla heille arvokasta asiaa! Ja hupanen lukea tämmöstä, justiin tänään mietittiinki Esan kans miten sitä ei tajuakaan että ootte lähteny johonki aivan toiselle puolelle tätä palloa :D Jaksamista sinne ja työn iloa!
VastaaPoistaHej!
VastaaPoistaNiinkuin skypessä sanoin,en jaksa käsittää,että ootte tommosen sekasorron ja kurjuuden keskellä,niiiin kaukana. Onneksi Ester tuntuu mukavalta mammalta,ootte hyvisä käsisä :) Touholta aamuräksy ja vaimolta aamupusu. Pitäkää kivaa!
Käytät värikästä kieltä. Sun kommentteja on ilo lukea! Isännän käsissä..jatketaan.
VastaaPoistaVm-pappi.